Hätiköityjä johtopäätöksiä

Viime perjantaina 11.3.2011 Japania kohdannut luonnonkatastrofi on järkyttänyt koko maailmaa. Japanin kamppaillessa maanjäristyksen, tsunamin ja ydinvoimalakatastrofin vaikutuksia vastaan sekä yrittäessä pelastaa vielä tuhoalueilta hengissä olevia, etsien kuolleita, raivaten romua pois sekä yrittäen jäähdyttää voimaloiden reaktoreita ettei lisäonnettomuuksia enään tulisi, olemme me täällä Euroopassa ja Suomessa tekemässä pikaisia johtopäätöksiä energiantuotannon suhteen.

Japani sijaitsee mannerlaattojen liitoskohdassa valtameren äärellä, lisäksi saarella on aktiivisia tulivuoria.
Suomessakin maa järisee, mutta niin pienillä voimakkuuksilla, että tuskin huomaamme sitä. 2010 Suomessa oli 34 maanjäristystä joista voimakkain oli 2,4 magnitudia yli 23 km syvyydessä. Suomen maanjäristykset keskittyvät lähinnä pohjoisen Suomen alueille.

Nyt on keskusteluissa noussut jälleen esille ydinvoiman turvallisuus ja ovatko Suomen ydinvoimalat riittävän turvallisia ja kestävätkö ne erilaisia luonnonkatastrofeja. Itse uskon, että Suomessa olevat ydinvoimalat ovat turvallisia ja niiden varautuminen erilaisiin erikoistilanteisiin on hyvin korkealuokkaista. On tietenkin aina aiheellista keskustella asiasta ja päivittää nykyinen tilanne sekä tarkastaa turvaohjeet.

Seuraava eduskunta pääsee jälleen päättämään siitä, että myönnetäänkö lupa uudelle ydinvoimalalle. Päätöksen tekeminen Japanin katastrofin jälkeen asettaa monelle kansanedustajalle haasteita mitä päättää, mikä on turvallista ja mitä mieltä on kansa. Varsinkin näin ennen vaaleja asiaa tullaan kysymään monelta ja se tulee jakamaan kansaa sekä ehdokkaita myös puolueiden sisällä.

Ennen kuin teemme hätiköityjä johtopäätöksiä ydinvoiman turvallisuudesta on sille kartoitettava riittävät vaihtoehdot. Millä saamme tuotettua saman määrän energiaa mikäli päättäisimme luopua ydinvoimasta ?
Haluammeko valjastaa lisää jokia, padota niitä tuhoten samalla jonkun kodin sekä muuttamalla pysyvästi luontoa ? Olemmeko valmiita käyttämään hiilivoimaa, joka saastuttaa ilmaa pahasti ? Neuvottelemmeko Venäjän kanssa maakaasusta ja lisäämme sen tuontia ? Pystytämmekö valtavia tuulipuistoja länsirannikolle ja tuntureille ? Vai ostammeko muualla ydinvoimalla tuotettua energiaa ? Olemmeko valmiita maksamaan energialaskustamme vielä isomman summan saadaksemme vihreämpää energiaa ? Ellei lisäydinvoimaa rakenneta kasvavaan energiantarpeeseen niin tarvitsemme sille todellisen ja kattavan vaihtoehdon. Emme vain kauniita ajatuksia vihreämmästä energiantuotannosta. On tiedettävä millä ydinvoimasta saatava energia korvataan ja mitä kustannuksia se tuo yhteiskunnalle ja kuluttajalle.

Energiankulutus Suomessa kasvaa koko ajan. Uusia rakennuksia suunniteltaessa ne tehdään energiatehokkaiksi ja erilaiset uudet innovaatiot tuovat säästöä energian kulutuksesta. Tästäkin huolimatta tarvitsemme lisää energiantuotantoa kasvavaan tarpeeseen. 

Pyydän siis, älkää tehkö hätiköityjä johtopäätöksiä Japanin tilanteen pohjalta. Tutkikaa asiaa ensin ja luokaa todellisia sekä realistisia vaihtoehtoja. On helppoa luvata jotakin äärimmäisessä tilanteessa, mutta toteuttaminen onkin sitten toinen juttu.

Oikeudenmukaisuus - kuka siitä päättää ?

Tällä hetkellä on trendikästä puhua oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja vaatia sitä kaikille.
Näin vaalien alla tuo oikeudenmukaisuus näkyy myös usean ehdokkaan vaaliteemoissa. Mitä tuo oikeudenmukaisuus sitten on ja kuka siitä päättää ?

Oikeudenmukaisuus on paljon erilaisia asioita sen henkilön näkökulmasta mistä asiaa katsotaan. Meille jokaiselle kehittyy jo lapsena oikeudenmukaisuuden taju sen mukaan mitä meille opetetaan josta se kehittyy koko lopun ikäämme.

Vaadimme oikeudenmukaisuutta niin paljon ja erilaisten asioiden varjolla, että unohdamme oikeudenmukaisuuden pohjimmaisen tarkoituksen. Ajamme oikeudenmukaisuuden varjolla omaa etuamme saavuttaaksemme haluamamme asian, on sitten kyse arvosta, vallasta tai statusta kohottavasta asiasta.

Oikeudenmukaisuutta on kohdella kaikkia ihmisiä samanarvoisesti ja samalla tavoin kuin toivot itseäsi kohdeltavan. Lapsellista ajatella näin, eikö sinustakin, mutta perusasiat ovat hyvin yksinkertaisia ja ne ymmärtävät kaikki.

Elämme tällä hetkellä hyvin epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jossa ihmisten arvo mitataan usein euroissa oli sitten kyse, palkasta, muusta ansioturvasta, eläkkeestä, hoitokustannuksista tai maksettavista korvauksista. Oikeudenmukaista olisi, että kaikilla jotka haluavat töitä tehdä olisi työpaikka, vanhukset saisivat ansaitsemansa kohtelun ja hoidon, sairaanhoito tavoittaisi kaikki sitä tarvitsevat ja kaikilla olisi ravitsevaa ja monipuolista ruokaa syötäväksi joka päivä. Näillä kaikilla ja monilla muilla teemoilla haemme ääniä vaaleissa äänestäjiltä toivoen ettei kukaan liian tarkasti kysele siitä kuinka aiomme parannukset toteuttaa.

Sillä totuushan on ettei kukaan yksin pysty muuttamaan maailmaa vaan siihen tarvitaan ryhmän voimaa, joukkoa ihmisiä, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla ja ajavat samoja asioita.
Mitä siis haluamme tulevaisuudelta ? Millaisen Suomen haluamme tulevaisuudessa rakentaa ? Tämänhetkinen hyvinvointiyhteiskuntamme on muutoksen edessä ja hyvinvoinnin jatkuminen sekä kehittyminen vaatii uudistuksia sekä rohkeutta ja yhteistyötä toteuttaa ne.

Mikäli haluamme oikeudenmukaisen ja samanarvoisen yhteiskunnan jatkossakin, jossa lapsemme saavat yhtäläisen perusopetuksen, koulutuksen ammattiin, terveydenhoidon sekä samanarvoiset mahdollisuudet elämään yhteiskunnan täysivaltaisena yksilönä.

Mieti siis tarkkaan näissä vaaleissa kenelle annat äänesi ja miksi. Vaalilupaukset ovat usein lupauksia joita yksikään puolue ei yksinään pysty toteuttamaan vaan tarvitsee siihen apua muilta puolueilta. Lupaukset ovat siis vain lupauksia, niillä ei vielä maailmaa muuteta. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja toimintaa yhdessä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Kohtele siis äänestäjää kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Rehellisesti ja suoraselkäisesti, ilman turhia lupauksia.