2010 vuoden viimeinen viikko

Niin se vuosi jälleen lähenee loppuaan. On aika tehdä jälleen lupauksia uudelle vuodelle ja tarkastella miten kuluneen vuoden lupaukset ovat toteutuneet, jos niitä on tehtykään.

Vuosi 2010 oli täynnä odotusta. Vuoden alussa odotin kovasti opiskelupaikkaa, jota en saanut, koska olin aikaisemmin opiskellut "vääriä asioita, väärissä paikoissa". Eli opiskelu ei ole samanarvoista vaikka kyseessä olisikin sama oppilaitos. Aina oppii uutta.
No, tämän takaiskun jälkeen tulinkin tietoiseksi siitä, että odotan uutta elämää sisälläni. Siitä alkoi 40 viikon odotus välietappeineen, joita odotimme jännittyneinä. Iltaisin luimme yhdessä Osmon kanssa mitä ensin alkiolle ja myöhemmin sikiölle tapahtuu eri kehitysvaiheissaan. Se oli ihana odotusaika kaikkineen, päivääkään en vaihtaisi pois.

Talvi oli luminen ja pakkanenkin paukkui, kuten talvella kuuluukin. Odotin, että pääsen tekemään lumitöitä sekä ulkoilemaan hankien kimmeltäessä talviauringon osuessa niihin. Odotukseni palkittiin ja talvi oli talvi.

Toukokuussa minut pyydettiin töihin puoluetoimistolle, jonne meninkin mielelläni, olinhan ollut siellä aiemminkin. Minulle tarjottiin vakinaista työpaikkaa, itse asiassa kahtakin, mutta odotuksen siinä vaiheessa en pystynyt ottamaan kumpaakaan vastaan. Toivottavasti 2011 onnistaa uudelleen. Tämä ihan odottamatta.

Kesältä odotin auringon lämpöä ja leppoisia lukuhetkiä omalla pihalla joita sainkin runsaasti. Lämpöäkin riitti niin, että sisällä ilmastointilaite oli ihan tarpeellinen useimpina päivinä.

Kesän kääntyessä syksyksi laskettu aika lähestyi ja Osmo odotti synnytyksen käynnistymistä lähes kärsimättömänä. Vihdoin 24.9.2010 klo 9.34 rakas poikamme Oscar syntyi ja minun 40 viikon odotukseni siltä osalta päättyi onnellisesti.

Nyt Oscarin ollessa 3 kuukautta vanha odotamme joka päivä näkevämme hänen kehittyvän ja oppivan uusia asioita. Vauvauinti on yksi uusista yhteisistä harrastuksistamme joka palkitsee meidät kaikki joka kerta. Kuinka ihmeellistä onkaan seurata pienen elämän kehittymistä. Miten ihanaa on saada palkinnoksi hymy tai kuinka itku loppuu lapsen päästessä äidin tai isän syliin.

Joulu oli Oscarin ensimmäinen, josta hän ei vielä muista mitään. Suurin lahjamme olikin saada viettää Joulua yhdessä perheenä pienimmästä huolehtien.

Käytän paljon arjessa vanhoja sananlaskuja sekä sanontoja. Jostainhan nekin ovat saaneet alkunsa ja antavat usein ohjeen tai neuvon elämässä selviämisestä. Olen siis varmasti tehnyt elämässäni oikeita ratkaisuja sekä toiminut omien arvojeni mukaisesti. Muuten en nyt olisi näin onnellinen ja onnellisessa tilanteessa. Kaikella on siis kuitenkin tarkoitus eikä mitään tapahdu ilman sitä, emme vain aina tiedä sitä. Ymmärrämme sen sitten vasta jälkeenpäin katsoessamme ajassa taakse päin.

Niinpä kiitän vuoden 2010 jokaisesta päivästä ja odotan innolla sekä utelian mielin vuoden 2011 antia.

Talven määritelmä - muuttuuko se ajan myötä ?

Lapsuuden talviin kuului aina lumi ja pakkaset. Niistä ei ollut haittaa ja ulkona oltiin aina talvisten leikkien parissa mäkeä laskemassa, hiihtämässä tai luistelemassa. Suojasäällä lumisota oli ehdoton juttu ja koulussakin ala-asteella meillä oli oma alue missä sai olla lumisotaa. Rakennettiin lumilinnoja, lumiukkoja ja kaivettiin käytäviä lumikinoksiin, tehtiin hankeen labyrinttejä joissa oltiin hippasta.
Aikuisten huolena olivat lumityöt, mutta en muista kenenkään niistä kovasti valittaneen tai talven olleen erityisen poikkeuksellinen pakkasten tai suuren lumimäärän vuoksi. Talvi tuli kuitenkin joka vuosi ja sen tuloa odotettiin.

Tänään luminen talvi on poikkeuksellinen ja yli 15 asteen asteen pakkaset hyydyttävät ihmiset, liikenteen ja valtion rautatiet. Tiet ovat tukossa ainakin kaupunkialueilla, taloyhtiöt manaavat tekemättömiä lumitöitä huoltoyhtiöiden kiireen vuoksi ja lumityönsä itse tekevät manaavat lumen määrää. Katujen varsilla autot ovat piilossa kinosten alla eikä lumivallien takaa pääse liikenteeseen ilman lapiota. Ehkäpä julkisen liikenteen käyttö talviaikaan säästäisi aikaa ja tekisi liikenteestä sujuvampaa.
Lapset osaavat vielä iloita talvesta ja löytävät ilon lumileikeistä, tosin kouluissa ei lumisotaa enään saa olla sen vaarojen vuoksi ja kukkulankuningas on myös kiellettyjen leikkien listalla, koska siinä tönitään toisia. Lumitunnelit ovat vaarallisia ja saattavat romahtaa kaivajan niskaan. Kunnon pulkkamäkeä on vaikea löytää tai se on liian vaarallinen. Ihme, että olemme lapsuutemme talvien jälkeen hengissä ja ehjinä.

Kunnat säästävät eikä luistelukenttiä  pidetä talvikunnossa maksimiaikoja vaan jäädytys ja kenttien kunnossapito lopetetaan kalenteriin sovitun päivän mukaan ei talven keston mukaan, sama koskee hiihtolatuja. Ne talviurheilulajit joita ylläpidetään kaupallisesti etsivät kaikin keinoin mahdollisuuksia pidentää talviurheilukautta. Kaikki eivät vaan harrasta laskettelua tai lumilautailua, eikä mäkiäkään ole joka paikassa. Eikö olisi oikein mahdollistaa lapsille ja nuorille mahdollisimman pitkä talviurheilukausi sen sijaan, että lyhennämme sitä säästötoimenpitein keinotekoisesti.

Talvi tulee nytkin joka vuosi tuoden tullessaan saman ilon kuin lapsuuden vuosina. Itse teen lumityöt mielelläni, se on mitä parhainta kokonaisvaltaista hyötyliikuntaa eikä maksa tekijälleen mitään. Liikenteessä saa olla hiukan varovaisempi ja varata sitä matka-aikaa enemmän kuin kesäkeleillä. En silti ymmärrä kuinka talvi voi joka vuosi yllättää niin suuren osan autoilijoista ja kuinka ne "kesäautoilijat" jotka tiputtavat nopeutensa talven kauppamatkoille 15 km/h alle sallitun nopeuden eivät ymmärrä jättää autoaan talviteloille. Liikennettäkin voi vaarantaa niin monella tavalla, alinopeus on yksi pahimpia niistä.

Talvi tuo tullessaan etenkin kaupunkialueilla lisää kuluja tienhoitoon ja katujen kunnossapitoon. Miten olisi kaupunkialueilla pysäköintimaksujen nostaminen talviajaksi ja taloyhtiöiden vastikkeiden nostaminen kunnossapidon kulujen kattamiseksi. Jostainhan nekin rahat on otettava.

Talvi tuli tänäkin vuonna poikkeuksellisen aikaisin lumineen ja pakkasineen, mitä sitten ? Tulee se talvi kumminkin, kevät, kesä ja syksy. Tuleekohan muuten ensi kesästä liian kuuma ?