Helpottavaa saada hyviä uutisia

Olimme eilen mieheni Osmon kanssa kuuntelemassa ja katsomassa Naistenklinikan Sikiöntutkimusyksikön asiantuntijan tekemää ultraäänikuvausta uudesta tulokkaastamme "Oscarista". Tähän asti emme olleet uskaltaneet iloita raskaudestani vielä 100%, koska valitettavasti olen joutunut kokemaan aikaisemmin raskauden keskeyttämisen 19+ viikolla kehityshäiriön takia. Niinpä odotimme tätä toista ultraa, vaikka jo ensimmäisessä ultrassa kaikki oli niin kuin pitääkin oli tämä toinen ultra se josta varmasti näkisimme kaiken olevan kunnossa.

Kaikki tarvittava löytyi ja oli oikealla kohdalla. Sydän ja sen kammiot, aivot kaikkine osineen, vatsalaukku, sisäelimet, virtsarakko, kädet ja jalat sekä selkäranka, kaikki kunnossa ja löytyipä pikkuruisten jalkojen välistä jotain mikä muutti työnimen "Evo" nyt sitten "Oscariksi".

Kiitos Sikiöntutkimusyksikön asiantuntijalle huolellisesta tutkimuksesta, hän nimittäin teki perusteellista työtä ja varsinkin Oscarin nukahdettua välillä joutui hän tönimään vauvan hereille löytääkseen kaiken tarvittavan.

He tekevät todella tärkeää työtä ja olen iloinen siitä, että meiltä Suomesta löytyy tällaiset palvelut kaikille odottaville äideille riippumatta siitä mikä on heidän varallisuutensa. Ajatelkaa, että tämä ei ole mahdollista kaikissa maissa vaan odottajan täytyy maksaa yksityiselle lääkärille vastaavista palveluista. Me maksamme tämän verotuloillamme sekä poliklinikkamaksun muodossa mikä on naurettavan pieni (27,40 €) palvelun arvoon nähden. Minä maksan siis mielelläni veroja saadaksemme kaikki nämä erityisterveyspalvelut sekä normaalin terveyshuollon.

Mikäli ultraäänikuvasta löytyy jotain normaalista poikkeavaa varataan äidille uusi aika mahdollisimman pian ja silloin mukana on asiantuntijatiimi vahvistamassa ensimmäisen ultraäänitutkimuksen tulosta. Siis tiimi huippukoulutettuja lääkäreitä vain sinua ja lastasi varten. Mikäli epäily kehityshäiriöstä vahvistetaan ohjataan odottaja sekä hänen puoliso perinnöllisyystutkijan puheille. Perinnöllisyystutkija kertoo mitkä ovat lapsen realistiset mahdollisuudet selviytyä hengissä, syntyä terveenä tai millaiset kehitysvammat ovat mahdollisesti kyseessä. Hän käy myös yhdessä vanhempien kanssa läpi mahdolliset suvussa kulkevat aikaisemmat kehityshäiriöt sekä tilastotiedot siitä kuinka suuri mahdollisuus odottavalla äidillä on saada kyseisen kehityshäiriötyypin lapsi.
Keskustelu perinnöllisyystutkijan kanssa antaa mahdollisuuden vanhemmille päättää mahdollisesta raskauden keskeytyksestä tai raskauden jatkamisesta loppuun asti. Tämäkin on asia, josta me vanhemmat ajattelemme eri tavoin. Toisten mielestä meillä ei ole oikeutta puuttua luonnon kulkuun keskeyttämällä raskautta ilman, että lapselle annetaan mahdollisuus. Me toiseen ryhmään kuuluvat taas kuuntelemme asiantuntijan lausunnot punniten niitä tarkkaan tehden päätöksemme raskauden keskyttämisestä realistisen faktatiedon pohjalta.

Ja mistä tiedän tämän kaiken. Olen itse kokenut sen noin 15 vuotta sitten.
Päätös silloin raskauden keskeyttämisestä oli varmasti vaikein päätös jonka olen joutunut tekemään. Päätimme silloisen mieheni kanssa päättää raskauden. Päätös oli raskas, mutta ainoa oikea vaihtoehto, koska lapsi olisi kuollut kohtuun, kuollut synnytykseen tai elänyt "vihanneksena" hetken. Lapselta puuttuivat pikkuaivot kokonaan, koska selkäydinkanava ei ollut sulkeutunut normaalisti ja sen seurauksena lapsella oli kehittynyt vesipää. Eli elämä ei olisi koskaan ollut elämisen arvoista vaan kärsimystä kaikille.

Mutta nyt voimme siis iloita Osmon ja lasteni kanssa uudesta kohdussani kasvavasta perheenjäsenestä "Oscarista". Helpotuksen ja onnen tunne eilisen tutkimuksen jälkeen oli valtava ja haluamme jakaa onnemme kaikkien kanssa.