Jotenkin pari viime vuotta vain on vierähtänyt kuin siivillä niin töissä kuin vapaa-ajallakin.
Oman osansa ajasta ovat vieneet tietenkin lapset, niin isommat kuin pahnan pohjimmainen.
Tuki vanhimmille lapsille elämän tärkeissä valinnoissa ja niiden aikana on ollut minulle itselleni tärkeää aikaa. Olen halunnut tarjota heille kaiken sen tuen ja avun heidän päätöksissään yläasteen jälkeen mistä itse olen jäänyt aikoinaan paitsi.
Ei en valita, elämä on kohdellut minua kohtuullisen hyvin ja olen rakentanut elämästäni sellaisen kuin halusin. Mutta itse olen halunnut antaa omille lapsilleni enemmän eväitä elämään ja aikuisuuteen kasvamiseen aikaa. Aikaa tutkia vaihtoehtoja sekä tehdä päätöksiä oman tulevaisuuden suhteen ilman kiirettä tai painostusta.
Nyt olen ylpeä aliupseerioppilaan(poika kohta 20v.) ja yo-kirjoitukset juuri päättäneen
(tytär kohta 19 v.) nuoren äiti.
Ja nuorimmainen aloittaa syksyllä eskarin.
Voiko elämä enempää antaa ilon aiheita, kuin menestyvät nuoret, onnellinen pikkupoika, ihana aviomies ja hyvä työpaikka.
Elämä hymyilee ja minä minä hymyilen takaisin.
***
Tyttäreni yllyttämänä aloitin vanhan harrastuksen uudelleen. Partion. Aloitin partiossa vuonna 1975 ollessani seitsemän vuotias sudenpentu Vaajan Valppaat tytöt lippukunnassa Vaajakoskella. Nyt olen 48 vuotias (9.4.) aikuinen mahdollistaja Haagan Sirkuissa. Vedän tyttäreni ja kahden muun ihanan nuoren naisen kanssa kolmea sudenpentulaumaa, jotka on yhdistetty yhdeksi ja kahta seikkailijaryhmää, jotka myös yhdistetty. Maanantaisin on koko ilta partiota.
Tästä kaikesta innostuneena olen ilmoittautunut myös Roihu 2016 finnjamboreelle eli heinäkuun lopulla odottaa kansainvälinen suurleiri Evolla, 17 000 osallistujaa ympäri Suomea ja eri puolilta maailmaa.
Lisäksi olen leirillä alaleiritoimiston pestissä eli työskentelen osan päivää ja lopun sitten olen leirilippukuntani tukena ja apuna. Odotan jännityksellä heinäkuuta ja lomaa, sitä ennen on pikkuhiljaa saatava retkeilyvälineosasto kuntoon ;)
***
Työssäni olen saanut olla mukana oman kunnan turvallisuus- sekä valmius- ja varautumisasioiden suunnittelussa. Kävin alueellisen maanpuolustuskurssin 2014 lokakuussa ja sen jälkeen olen ollut entistä valveutuneempi sekä kiinnostukseni varautumis- ja valmiussuunnittelua kohtaan on kasvanut.
Niinpä olenkin nyt ilmoittautunut Varvara 2016 harjoitukseen, joka pidetään nyt huhtikuussa viikonlopun mittaisena Haminan reserviupseerikoululla. Osallistun viikonlopun aikana kouluttajavalmennukseen. Odotan innolla kaikkea uuden oppimista ja mietin jo ensi vuoden vastaavaa harjoitusta sekä sitä mihin siellä hakisin.
***
Minun piti vähentää erilaisia kokouksia tälle vuodelle ja seurauksena siitä, että jättäydyin pois Kotorannan johtokunnasta olen nyt siis partiossa ja lisäksi minut valittiin maaliskuussa Röykän asukasyhdistyksen puheenjohtajaksi. Asukasyhdistystoiminta on ihan mukavaa, kun mukaan on saatu myös uusiakin kasvoja ja aktiivisia toimijoita.
Röykässä aloitti 2015 syksyllä Nurmijärven vastaanottokeskus, joka on tuonut omat haasteensa asukasyhdistystoimintaan. Meillä kaikilla on omat mielipiteemme tämän hetken maailmanpoliittisesta tilanteesta ja valitettavasti keskustelu sen seurauksista ei ole kovinkaan rakentavaa kaikkien ihmisten kesken.
Itse olen sitä mieltä, että jokaiselle joka aidosti tarvitsee turvapaikan tulee se saada ja ne keille se ei kuulu tulee palauttaa lähtömaahan mahdollisimman pian. He keille turvapaikka myönnetään tulee myös saada varauksetta se koulutus ja tuki mikä heille kuuluu, jotta heidät saadaan integroitua uuteen maahan mahdollsisimman hyvin.
Valitettavasti emme täällä Nurmijärvelläkään ole välttyneet ikäviltä ja täysin perättömiltä huhupuheilta, joita alaikäisitä turvapaikanhakijoista laitettiin liikkeelle heidän aloitettuaan koulun valmistavissa luokissa Nurmijärven yhteiskoulussa. Onneksi huhulta katkaistiin siivet heti alkuunsa ja trolli sai nenilleen.
Jokainen kyllä puhuu sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista, mutta tieto siitä mitä ne tarkoittavat ja mitä oikeuksia sekä velvollisuuksia ne tuovat mukanaan ei olekaan enää ihan itsestään selvä juttu kaikille.
***
Näillä eväillä on menty alkuvuosi ja nyt ollaan kääntymässä jo vahvasti kevääseen.
Kevät on aina uuden kasvun ja valon aikaa. Odotan sitä innolla, kuten mtös pihatöiden kimppuun pääsemistä.
Innolla odotan kevättä ja tulevaa kesää.
Kyllä elämä on ihmisen parasta aikaa - erästä x- mäkihyppääjää lainatakseni.
Älkää siis unohtako elää sitä
sunnuntai 3. huhtikuuta 2016
2016 - elämän käänteitä
Tunnisteet:
elämä,
Haagan Sirkut,
lapset,
onni,
partio,
perhe,
Roihu 2016,
turvapaikanhakijat,
valmiussuunnittelu,
varautuminen,
Varvara 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti