lauantai 7. toukokuuta 2011

Muistaminen ja muistamisen opettaminen

Huomenna on jälleen äitienpäivä jolloin muistamme äitejä ja mummeja. Päivä on liputuspäivä ja ylistys äitiydelle, rakkaudelle ja läheisyydelle. Ainakin pitäisi olla.

Äidin muistaminen on äitienpäivänä se juttu. Äiti ei tarvitse kalliita lahjoja vaan lapsen itse tehty kortti tai lahja lämmittää mieltä enemmän kuin koko maailman timantit. Puoliso hoitaa usein lahjapuolen lasten ollessa pieniä, mutta lasten kasvaessa olisi hyvä heidän itsensä oppia muistaminen. Usein päiväkoti tai koulu hoitaa asian aina 6. luokkaan asti, mutta sen jälkeen asia jää lapsen itsensä hoidettavaksi.

Itse haluaisin lasteni oppivan muistamaan läheisten merkkipäivät, oli sitten kyseessä syntymäpäivä, joulu tai isänpäivä, ihan itse. Niin, että siitä tulisi hyvä tapa jonka he sitten opettaisivat aikanaan omille lapsilleen.

Käymme muistamassa myös poisnukkuneita läheisiämme hautausmaalla viemällä kukkia tai kynttilöitä vuoden ajan mukaan. Tänään viemme ruusut mummien haudoille Malmille. Koko perhe lähtee mukaan. Näin myös lapset oppivat tuntemaan tarinoissa niitä sukulaisia jotka eivät enään ole kanssamme ja samalla toivon heidän oppivan hautapaikat niin, että osaavat sitten itse aikanaan käydä muistamassa poisnukkuneita sukulaisiamme.

Itse olen onnellinen ja ylpeä äiti. Minulla on kolme ihanaa lasta, Jeremias 15 v., Riikka 14 v. ja Oscar 7,5 kk. Äitinä olemiseen liittyy paljon vastuuta, välittämistä, rajojen asettamista, joskus suruakin, pelkoa ja pettymyksiä, mutta ilo ja rakkaus ovat ne suurimmat tunteet joita tunnen.

Rakastakaa lapsianne, antakaa heille onnellinen ja turvallinen lapsuus. Tukekaa heitä vaikeina hetkinä ja antakaa heille mahdollisuus oppia omista virheistä. Rakkaus on myös rajojen asettamista ja niiden valvomista.

Hyvää äitienpäivää 8.5.2011 !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti