Uusi suunta

Niin se vain tulee elämässä aikoja jolloin eteen tulee valinta siitä mihin suuntaan lähtisi.
Minulla se hetki on ollut tiedossa jo pitkään, mutta Oscarin syntymä ja äitiys- ja vanhempainvapaa antoivat lisäaikaa valinnan tekemiseen.
Nyt vanhempainvapaa alkaa olla lopussa ja Osmo aloittaa pian isyyskuukauden, kesäloman siihen päälle. Oscar saa pitää isin kotona koko kesän aina syyskuun alkupuolelle saakka.

Siitä valinnasta sitten, tein sen itse asiassa jo kauan sitten, nyt vain toteutan sen käytännössä. Olen hakenut töitä kevään aikana yhdestä paikasta ja kahdesta on niitä tarjottu. Hakemaani paikkaa kävin kahdessa haastattelussa, 38 hakijan joukosta 4 valittiin haastatteluihin eli voin olla ylpeä itsestäni. Ylpeyden aihetta lisää se, että hain paikkaa joka ei ole omaa koulutustani tai työhistoriaani vastaava. Tai no, ravintolapäällikön työ oli siinä mielessä haastavaa, että siinä sai tehdä kaikenlaista ja oppi myös paljon erilaisia uusia taitoja toimisto- ja hallintopuolelta. 

Nyt odotan virallista vahvistusta virkaan kunnan palvelusihteerinä, sen jälkeen työsopimuksen tekoon ennen kesälomia ja työn pitäisi alkaa elokuun alusta. Elokuun alusta vasta siksi ettei kesälomien aikaan ole talossa perehdyttäjää. Odotan jännityksellä ja innolla uusia haasteita, uutta työtä sekä uusien työtovereiden tapaamista.

Valitsin siis uuden uran jossa pääsen käyttämään tähän asti keräämääni tietoa ja taitoja. Olin rohkea ja päätin etten halua palata entiseen oravanpyörään. Nyt voin nauttia työstäni ja antaa samalla aikaa perheelleni, toisin kuin aikaisemmin. Enään ei tarvitse  tehdä 10-12 tunnin työpäiviä todistaakseen olevansa työssään hyvä ja silloinkin loppujen lopuksi turhaan. Nyt työaika tulee olemaan säännöllinen ja tehdyt ylityöt saat varmasti takaisin vapaana. 

Olen siis onnellinen uudesta suunnasta, en ikävöi vanhaa. Olen onnellinen perheestäni, jokaisesta perheenjäsenestä erikseen ja kaikista yhdessä. Olen tasapainoinen ja stressitön, jaksan iloita pienistäkin asioista. 

Kolme vuotta kotona, melkein, lukuunottamatta kahta sijaisuusjaksoa 2009 ja 2010 kesinä, on tehnyt ihmeitä. 
Nyt olen valmis palaamaan työelämään uutena ihmisenä.
Saas nähdä vaan mitä Oscar asiasta tuumaa, kun pääsee päiväkotiin hoitoon?
Se jää nähtäväksi, onneksi hän on reipas pikku-ukko :)