Keväällä lumien sulaessa paljastuvat taajama-alueilla lukuisat koirankakkaläjät. Kaupunkialueilla ovat koiranomistajat pikkuhiljaa oppineet keräämän koiriensa jätökset koirankakkapusseihin ja viemään roskikseen, vaikka eivät ihan kaikki sielläkään.
Mutta maaseutujen taajama-alueilla ei koirien omistajat ole vielä sisäistäneet samaa asiaa. Vaikka tuo samainen koiranomistaja olisi hetki sitten asunut kaupunkialueella ja toiminut esimerkillisesti keräten koirankakat pois on hän muutettuaan maaseudulle taantunut antaen koiransa nyt kakkailla minne sattuu jättäen kakat samalla itse keräämättä pois. Pahimpia tapauksia ovat ne jotka antavat koiransa tehdä tarpeensa toisten talojen aidan- ja postilaatikoiden pieliin.
On roisin näköistä miten kevyenliikenteen väylät ovat molemmin puolin reuna-alueita täynnä talven piilottamia jätöksiä. Kakkapussin käyttö on helppoa ja pienellä vaivalla koiranomistaja pitää katujen varret siisteinä ympäri vuoden.
Samoilla alueilla missä liikkuu paljon koiria liikkuu myös yleensä paljon pieniä lapsia. Lapset ovat uteliaita ja tutkivat ympäristöään niin katsein kuin myös koskettaen. Aikuisen silmän välttäessä on kiinnostava koirankakkakin levinnyt jo pieniin käsiin ja ties minne. Epäilenpä, että koiranomistaja ei tätä halua. Ajattelemattomuus ja ihmisten laiskuus aiheuttavat paljon epäsopua.
Taajama-alueiden ulkopuolella ja metsissä on ihan eri asia antaa koiran tehdä tarpeensa ojien pientareille tai metsään jossa luonto hoitaa maatumisen toisin kuin taajama-aluiden asfaltilla.
Ehkäpä kuntien ja kaupunkien olisi syytä ottaa jälleen käyttöön aikaisempaa tuntuvampi koiravero katujen siistimiseksi ja koirapuistojen rakentamiseksi taajama-alueille.
Myös jo pelkästään koiran omistamista varten tulisi säätää laki, jossa koiran omistaja velvoitetaan koiran kanssa koirakouluun oppimaan vähintäänkin tottelevaisuuskoulutuksen alkeet. Kouluttamaton koira ja tietämätön ohjaaja ovat vaarallinen yhdistelmä jollaisia ei pitäisi sallia. Kaikkien koirien rekisteröinti mahdollistaisi myös seurannan siitä onko omistaja täyttänyt koulutusvelvoitteensa. Tällä uudella käytännöllä säästyttäisiin monelta ongelmalta koirien pidossa.
Itselläni on ollut koira ja kävimme säännöllisesti kentällä harjoittelemassa muiden koirien ja ohjaajien kanssa tottelevaisuutta, jälkeä sekä kävimme myös rauniokoirakoulussa. Koiran oppiessa tottelevaisuutta oppii koiran omistaja samalla myös hallitsemaan koiraa sekä antamaan oikeita käskyjä ja palkitsemaan onnistumisia.
Koira on mukava perheenjäsen, mutta tarvitsee rajoja sekä ohjausta kuten lapsetkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti