Vanha vuosi lähenee loppuaan - uuden odottaessa nurkan takana

Vuosi 2011 oli kaikin tavoin ilon ja uudistumisen aikaa.
Syyskuussa 2010 syntynyt Oscar antoi meille iloa tämän vuoden jokaisena päivänä. On ollut ihanaa seurata myös hänen ja sisarussuhteiden kehittymistä.

Pienen vauvan kehittyessä leikki-ikäiseksi taaperoksi muuttuivat myös kontaktit lähimpiin, niihin tuli uusia muotoja leikin, lukemisen, musiikin ja tv:n katselun muodossa. Myös oma tahto on alusta asti ollut pikku miehen vahvuuksia iloisen luonteen lisäksi.

Viime talvi ja kevät menivät Oscarin kanssa kotona sekä ulkona lumitöissä. Nyt ei lumesta ole tietoakaan tai onhan tosiaan yhdet lumityöt tehty. Kesällä Osmo jäi jo kesäkuussa lomalle palaten töihin vasta syyskuun toisella viikolla. Kesä oli perheen yhteistä aikaa.

Heti kesäkuussa pääsi Jeremias ripille ja ensi kesänä on sitten Riikan vuoro.
Osan kesästä he olivat isänsä kanssa ja loppukesästä Riikka vietti melkein kaksi viikkoa Ruotsissa Rinkaby`ssä partion jamboreella.
Omaa aikaa saimme lasten ollessa isänsä kanssa. Kävimme silloin kolmestaan, Oscar, Osmo ja minä, Kajaanissa muutaman päivän lomareissulla. Muuten kesä menikin omalla pihalla aurinkoa väistellen Oscarin kanssa.

Itse aloitin uudessa työssä 1.8.2011 Nurmijärven kunnan palveluksessa palvelusihteerinä keskushallinnon kuntakansliassa. Iloitsin kovin uudesta työstäni sekä sen tuomista uusista haasteista ja työkavereista. Pääsin heti alkuun parin isomman projektin kimppuun, joista opin paljon ja, jotka myös onnistuivat hyvin. Uusi työ on antanut paljon mahdollisuuksia myös miettiä tulevaisuutta. Mitä siltä haluan ja kuinka haluan kehittää itseäni työssä nyt sekä tulevaisuutta ajatellen.

Oscar aloitti syyskuun alussa Röykän päiväkodissa ollen silloin hieman alle vuoden vanha. Hän viihtyy päiväkodissa loistavasti ja on valloittanut siellä kaikki. Pienimpänä lapsena ryhmässä hän ainakin saa huomiota osakseen, jopa siinä määrin, että joudun välillä tarkastamaan ettei hän opi pienestä käyttämään asemaansa väärin vaan oppii ottamaan myös itse toiset lapset huomioon. Ja hyvinhän se on mennyt.
Osmokin on sopeutunut uuteen rytmiin ja on tyytyväinen poikansa edesottamuksiin.

Nyt olemme kaikki joululomalla, koko perhe. Pientä flunssaa aikuisilla ja Oscar päätti, että nyt on hyvä aika sairastaa pieni vesirokko. Rokkoja on siellä täällä muutama, eivät onneksi kutia ja muutenkin poika on iloinen oma itsensä. Tänään neljän tunnin shoppailureissu Oscarin kanssa Ikeaan, Koneboxiin, Luhta Outletiin ja viimeksi omaan cittariin ruokakauppaan, eikä poika kitissyt kertaakaan. Yhtenä hymynä seurasi ympäristöään pälpättäen iloisena.

Joulu meni mukavasti koko perheen ollessa kotona. Tapani- myrsky hieman haittasi mummin pääsyä syömään meille, kun puun pahus oli kaatunut ajotielle. Onneksi veljeni Pekka kävi pienimässä puun pois tieltä ja mummi pääsi meille syömään pappansa kanssa. Lahjattomiksi emme jääneet kukaan ja Oscar "yllättäen" vei suurimman lahjakasan itselleen. Paras lahja näyttäisi olevan punainen Jukka- lelun puuhevonen, jonka itse sain joululahjaksi vuonna 1969, kestosuosikki siis.

Nyt muutama päivä jäljellä uuteen vuoteen 2012. Vanhan vuoden jätän hyvillä mielin taakse, kiittäen ja sydän täynnä rakkautta.

Uudelta vuodelta odotan paljon ilon aiheita kaikilta lapsiltani, Osmolta ja toivottavasti onnistun antamaan heille myös muutaman sellaisen. Mitään en lupaa sen kummenpaa ja miksi lupaisin. Olen aina tehnyt parhaani sen mukaan mihin pystyn tai mitä haluan, joten eiköhän siinä ole riittävästi ensi vuodellekin.

Hyvää Uutta Vuotta 2012 kaikille !