Hätiköityjä johtopäätöksiä

Viime perjantaina 11.3.2011 Japania kohdannut luonnonkatastrofi on järkyttänyt koko maailmaa. Japanin kamppaillessa maanjäristyksen, tsunamin ja ydinvoimalakatastrofin vaikutuksia vastaan sekä yrittäessä pelastaa vielä tuhoalueilta hengissä olevia, etsien kuolleita, raivaten romua pois sekä yrittäen jäähdyttää voimaloiden reaktoreita ettei lisäonnettomuuksia enään tulisi, olemme me täällä Euroopassa ja Suomessa tekemässä pikaisia johtopäätöksiä energiantuotannon suhteen.

Japani sijaitsee mannerlaattojen liitoskohdassa valtameren äärellä, lisäksi saarella on aktiivisia tulivuoria.
Suomessakin maa järisee, mutta niin pienillä voimakkuuksilla, että tuskin huomaamme sitä. 2010 Suomessa oli 34 maanjäristystä joista voimakkain oli 2,4 magnitudia yli 23 km syvyydessä. Suomen maanjäristykset keskittyvät lähinnä pohjoisen Suomen alueille.

Nyt on keskusteluissa noussut jälleen esille ydinvoiman turvallisuus ja ovatko Suomen ydinvoimalat riittävän turvallisia ja kestävätkö ne erilaisia luonnonkatastrofeja. Itse uskon, että Suomessa olevat ydinvoimalat ovat turvallisia ja niiden varautuminen erilaisiin erikoistilanteisiin on hyvin korkealuokkaista. On tietenkin aina aiheellista keskustella asiasta ja päivittää nykyinen tilanne sekä tarkastaa turvaohjeet.

Seuraava eduskunta pääsee jälleen päättämään siitä, että myönnetäänkö lupa uudelle ydinvoimalalle. Päätöksen tekeminen Japanin katastrofin jälkeen asettaa monelle kansanedustajalle haasteita mitä päättää, mikä on turvallista ja mitä mieltä on kansa. Varsinkin näin ennen vaaleja asiaa tullaan kysymään monelta ja se tulee jakamaan kansaa sekä ehdokkaita myös puolueiden sisällä.

Ennen kuin teemme hätiköityjä johtopäätöksiä ydinvoiman turvallisuudesta on sille kartoitettava riittävät vaihtoehdot. Millä saamme tuotettua saman määrän energiaa mikäli päättäisimme luopua ydinvoimasta ?
Haluammeko valjastaa lisää jokia, padota niitä tuhoten samalla jonkun kodin sekä muuttamalla pysyvästi luontoa ? Olemmeko valmiita käyttämään hiilivoimaa, joka saastuttaa ilmaa pahasti ? Neuvottelemmeko Venäjän kanssa maakaasusta ja lisäämme sen tuontia ? Pystytämmekö valtavia tuulipuistoja länsirannikolle ja tuntureille ? Vai ostammeko muualla ydinvoimalla tuotettua energiaa ? Olemmeko valmiita maksamaan energialaskustamme vielä isomman summan saadaksemme vihreämpää energiaa ? Ellei lisäydinvoimaa rakenneta kasvavaan energiantarpeeseen niin tarvitsemme sille todellisen ja kattavan vaihtoehdon. Emme vain kauniita ajatuksia vihreämmästä energiantuotannosta. On tiedettävä millä ydinvoimasta saatava energia korvataan ja mitä kustannuksia se tuo yhteiskunnalle ja kuluttajalle.

Energiankulutus Suomessa kasvaa koko ajan. Uusia rakennuksia suunniteltaessa ne tehdään energiatehokkaiksi ja erilaiset uudet innovaatiot tuovat säästöä energian kulutuksesta. Tästäkin huolimatta tarvitsemme lisää energiantuotantoa kasvavaan tarpeeseen. 

Pyydän siis, älkää tehkö hätiköityjä johtopäätöksiä Japanin tilanteen pohjalta. Tutkikaa asiaa ensin ja luokaa todellisia sekä realistisia vaihtoehtoja. On helppoa luvata jotakin äärimmäisessä tilanteessa, mutta toteuttaminen onkin sitten toinen juttu.

Kevättä ilmassa

Nyt se on saapunut, kevät nimittäin. Aurinko paistaa ja ensimmäiset päivät "elohopea" kivunnut plussan puolelle, eli digitaalinen näyttö kertoo lämmintä olevan jo 4 astetta. Tuulee ja lumi haihtuu sen mukana hiljalleen pois.

Linnut ovat aloittaneet kevätkonserttinsa kiittäen näin samalla ruoasta jota olemme niille talven mittaan antaneet. Takapihalle on uponnut vähintäänkin 20 kg auringonkukansiemeniä ja etupihalla ovat tali- ja siemenpallot tehneet kauppansa. Takapihan lintulaudalla ja sen alla on käynyt monenmoista vierailijaa, mm. talitinttejä, punatulkkuja, fasaanipari, keltasirkkuja, mustarastaita ja oravia. Huhtikuun alkuun annamm niille vielä ruokaa, sitten onkin jo aika turvautua luonnon antimiin.

Kuinka itse nautinkaan kävelyistä auringon paistaessa ja sen tuomat pisamat nenän ympäristöön piristämään talven kalpeaa ilmettä. Hymy eksyy kasvoille ihan itsestään, olo on paljon pirteämpi ja asiat tuntuvat vain olevan paljon paremmin lämpimän kevätauringon paistaessa.
Odotan innolla Oscarin ensireaktioita luonnon tajuamiseen ja näkemiseen kävelyillä, kuinka pieni ihminen kokee täysin uusia ja ennen näkemättömiä asioita. Kuinka uusien asioiden kaikilla aisteilla kokeminen näkyy pienen pojan kasvoilla.

Kevät on loistava aika kasvaa ja kehittyä yhtä aikaa luonnon kanssa, liikkeelle lähteminen on paljon helpompaa, kun pääsee tekemään sen sisällä ja ulkona. On paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Lapsen uteliaisuus on pohjaton ja se oppimisen määrä mitä lapsi omaksuu on valtava. Olisipa meillä aikuisilla edes välillä yhtä avara ja utelias mieli kuin pienellä lapsella.

Nyt odotan lumikinosten sulamista pihaltamme ja ensimmäisten krookusten nousemista pintaan. Seuraavana nousevat tulppaanit ja ruoho saa kauniin keväisen vihreän värin. En malta odottaa, että pääsen näyttämään Oscarille kukkia ja niiden väriloistoa tai kuinka puu saa kauniit vihreät lehtensä.

Kevät on vuodenajoista täynnä odotusta ja uuden elämän heräämistä, kevät virittää myös ihmisen uudistumaan ja uudistamaan mm. kodin ilmettä, ostamaan uusia vaatteita sekä muuttamaan omaa ulkonäköään pirteämmäksi. Värit heräävät jälleen eloon ihan eri tavalla kuin talvella.

Ihana, aurinkoinen, uudistava kevät ja sen jälkeen kaunis, lämmin sekä eheyttävä kesä.

Aurinkoisen ihanaa kevättä.